Marjatan puisto
Alppiruusut Laukaassa geenivarakokoelmaksi
Suomen Kansallinen kasvigeenivaraohjelman tavoitteena on turvata kestävän ja olosuhteisiimme hyvin sopeutuneen kasviaineksen säilyminen ja saatavuus. Geenivaraohjelman ylin toimielin on Maa- ja metsätalousministeriö, jonka alainen Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi, suunnittelee ja toimeenpanee ohjelman toteutuksen. Luke valitsee säilytettävät lajit, lajikkeet, säilyttäjät ja koordinoi varmuuskokoelmaverkostoa. Geenivarakokoelmien kasvit ovat Suomessa syntyneitä, Suomen olosuhteisiin sopeutuneita, omaperäisä ja niiden säilytyspaikka on Suomessa.
Geenivarojen varmuuskokoelma
Monivuotisten, kasvullisesti lisättäviä puutarhakasveja ylläpidetään elävinä kasveina kenttäkokoelmissa. Pääkokoelmien eli keskuskokoelmien pääasiallinen säilytyspaikka on Luke. Säilymistä varmistetaan varmuuskokoelmaverkostossa, jonka muodostavat kasvigeenivaraohjelman hyväksymät kokoelmasäilyttäjät. Varmuuskokoelman säilyttäjä on harvinaisten, arvokkaiksi todettujen lajikkeiden virallinen säilyttäjätaho. Kuntien ja yhdistysten ylläpitämissä varmuuskokoelmissa yleisö pääsee tutustumaan vanhoihin lajikkeisiin, niiden historiaan ja käyttöön. Ohjelman toteuttamisessa kansalaiset ja yhdistykset ovat tärkeitä.
Marjatan alppiruusupuisto varmuuskokoelmana
Marjatan alppiruusupuisto hyväksyttiin vuonna 2020 Kansalliseen kasvigeenivaraohjelmaan. Puisto sijaitsee Laukaassa Vuonteen kylässä, entisen Pernasaaren valtiontilan pohjoispäässä. Puisto perustettiin paikalla sijainneen puutarhakasvien tutkimusaseman koealueeksi, jossa testattiin 1980-luvun puolivälistä lähtien puuvartisten viherrakentamiskasvien, erityisesti suomalaisten alppiruusulajikkeiden menestymistä ja talvenkestävyyttä Keski-Suomessa.
Keväisin puistossa kukoistavat kymmenet komeat alppiruusut. Puisto on ollut ilman hoitoa viimeiset kolme vuotta, siitä lähtien kun Luonnonvarakeskus lakkautti taimitarhaviljelijöitä palvelleen tutkimusaseman toiminnan. Laukaan kunnassa kuitenkin ymmärrettiin puiston arvo. Kunta pelasti kokoelman ostamalla alueen Senaatti kiinteistöiltä vuonna 2019.
Alppiruusut ovat peräisin Helsingin yliopistossa vuonna 1972 professori Peter Tigerstedtin käynnistämästä talvenkestävien alppiruusujen jalostusohjelmasta. Yliopisto lopetti jalostusohjelmansa 1990-luvulla ja lajikevalinta siirtyi silloiselle Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasemalle Laukaassa. Pohjankurussa sijaitseva taimitarha, Puutarha Tahvoset, käynnisti suomalaisten alppiruusulajikkeiden taimituotannon kuluttajille. Laukaan tutkimusaseman laboratoriossa oli taimiston tarvitsemien jatkokasvatustaimien mikrolisäyksen osaaminen, joten yhteistyö oli varsin vakaalla pohjalla.
Vuosien kuluessa Laukaassa on nimetty lajikkeeksi kaikkiaan yli 20 ainavihantaa alppiruusulajiketta sekä viisi kesävihantaa atsaleaa. Ilmastonkestävien alppiruusulajikkeiden myötä syntyi taimitarhatuotantoon maassamme uusi tuotantosuunta ja Suomessa tuotetut, suomalaiset lajikkeet ovat nykyisin yleisesti saatavissa suomalaisissa taimimyymälöissä.
Kotimaisia alppiruusuja on istutettu Suomalaisiin puutarhoihin ja puistoihin 1980-luvun lopusta lähtien. Laukaan alppiruusut ovat arvokas osa suomalaisten viherrakentamiskasvien geenivaroja ja nyt kansallisen kasvigeenivaraohjelman varmuuskokoelma. Jyväskylän Puutarhaseura on tehnyt sopimuksen Laukaan kunnan kanssa puistoalueen hoidosta. Puutarhaseura ottaa alppiruusupuiston hoitoonsa ja kehittää sitä yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa yleisölle avoimena käyntikohteena. Puiston kunnossa on melkoisesti hoitovelkaa, sillä sen hoito on ollut heitteillä Luken vetäydyttyä Laukaan tutkimusasemalta. Alppiruusujen varmuuskokoelmana aineiston säilyminen on toistaiseksi turvattu.
Kuvia talkoista. Marjatanpuistoon on tehty täydennysistutuksia menetettyjen pensaiden tilalle. Myös kulkuteitä ja nimikylttejä on uusittu. Toivomme, että Marjatanpuistossa käydään vain ihastelemassa ja tutustumassa kasveihin. Vastaavia kasveja on saatavilla puutarhamyymälöistä.
